Anna-Leena Härkönen on viettänyt viime aikoina paljon aikaa kotona.

Kirjailija Anna-Leena Härkönen, 56, kirjoittaa Apu-lehden kolumnissaan sisustamisesta. Hänen mukaansa yksin asumisen paras puoli on se, että kotia saa sisustaa miten haluaa.

Koronapandemia on tarkoittanut myös Anna-Leenan kohdalla paljon kotona vietettyä aikaa, joten sisustamiseen on kulunut ”tolkuttomasti energiaa ja rahaa”. Kirjailija ajatteleekin, että sisustuskauppoja korona ei ole heiluttanut – jopa päinvastoin.

Anna-Leena mainitsee kirjabloggarin pitäneen hänen romaaninsa Ei kiitos päähenkilöä Heliä pinnallisena, koska tämä lukee sisustuslehtiä.

– No voi nyt vattu. Onko se pinnallista, jos oma elinympäristö kiinnostaa? Helihän on esteetikko, kirjailija puhisee kolumnissaan.

Ole kuin Ridge! Nappaa CasinoEurolle 100% talletusbonus 100 euroon asti!

Laboratoriofiilis masentaa

Kirjailijalla itsellään on kotonaan paljon sisustuslehtiä.

– Päivän paras hetki on selata niitä nojatuolissa ja haaveilla. Jos jollakin sivulla tulee vastaan samanlainen esine, joka itselläkin on, tuntee olevansa trendien huipulla.

Anna-Leena kirjoittaa olevansa muuten trendien suhteen melko piittaamaton. Häntä masentaa viime vuosina pinnalla ollut minimalistinen sisustustrendi.

– En nyt tarkoita, että asunnon pitäisi pursuta röyhelöitä ja pinkkejä posliinieläimiä. Mutta laboratoriofiilis on vielä pahempi.

Hän on kuitenkin tarkka tyylistä ja yhtenäisestä värimaailmasta. Jos jokin esine riitelee muun sisustuksen kanssa, siirtää Anna-Leena sen muualle.

– Toisaalta, miksi esineet eivät saisi riidellä keskenään? Riiteleväthän ihmisetkin. Parempi tietysti olisi, jos ne ”keskustelisivat” keskenään, pohtii kirjailija.

Rautakaupat kiehtovat

Anna-Leena muistelee lapsuuden rautakauppakäyntiä, joka oli tuonut hänelle itkun kurkkuun. Rautakauppa ei tarjonnut hänelle silloin mitään. Nykyään kirjailija nauttii rautakaupoissa vierailusta.

– Siellähän on kaikkea sitä, mitä sisustushulluuteen tarvitaan! Minusta oli aivan ihanaa ostaa uusi vasara, kirjoittaa Anna-Leena.

Hänen mielestään pakkomielteet tarkoittavat, että ihminen haluaa elää. Siitä on kyse hänen sisustamisharrastuksessaankin.

– Minulla on tapana liioitella kaikessa, miksei sitten tässäkin asiassa? Jonakin päivänä tosin hukun romuun.


Lähde: Apu

Kuva: Wikimedia Commons

[mc4wp_form id="278"]