Tasapainoinen olo syntyy siitä, että on läsnä juuri tässä hetkessä. Läsnäoleva vuorovaikutus on jokaisen hyvin toimivan ihmissuhteen perusta, siksikin tietoisuustaitoja kannattaa harjoitella.

Mistä tietoisuustaidossa on alun perin ollut kyse? Sen alkujuuret ovat buddhalaisuudessa ja muinaisessa intialaisessa meditaatioperinteessä, jossa keskeistä oli avautuminen tälle hetkelle kehon ja aistien kautta. Tarkkaavaisuus ja tietoisuus olivat jo tuolloin keskeistä meditaatioharjoituksia tehtäessä.

On jo kauan tiedetty, että ihminen on kokonaisuus, jossa ajatukset, tunteet ja keholliset aistimukset vaikuttavat toisiinsa. Tietoisen läsnäolon harjoittamisen ansiosta pystymme havainnoimaan mitä meissä ja ympäristössämme tapahtuu. Harjoittelun myötä lisääntyvät myös itsetuntemus ja itseluottamus.

Yhdysvaltalainen lääketieteen emeritusprofessori Jon Kabat-Zinn kehitti 1970-luvulla MBSR-menetelmän (Mindfulness Based Stress Reduction), jonka pohjana on buddhalaisen meditaation tiettyjä osa-alueita. Kabat-Zinn perusti Massachusettsin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan yhteyteen klinikan, jossa opetetaan tietoisuustaitoja kivun, ahdistuksen ja stressin hallitsemiseen. Jon Kabat-Zinn on myös kirjoittanut tietoisuustaidoista lukuisia kirjoja.

Tietoisuustaitoja on ryhdytty käyttämään psykoterapian ja sairaanhoidon lisäksi liike-elämässä, johtamisessa, urheiluvalmennuksessa ja opettamisessa.

Kyse ei ole mistään uudesta asiasta, vaan kyvystä ja suhtautumistavasta, jota voi oppia harjoittelemalla. Tietoinen läsnäolo opettaa suhtautumaan avoimesti, lempeästi ja tuomitsematta myös haasteellisiin tilanteisiin ja tunteisiin.

Keskeistä on oppia tunnistamaan tunteensa ja ajatukset, jotka kulloisestakin tunteesta heräävät. Kehon ja hengityksen puoleen kääntyminen rauhoittaa kuohuvaa mieltä. Kyse ei ole rentoutumis- tai mielentyhjennysharjoituksesta, koska tietoinen läsnäolo vaatii myös sen havainnointia, mitä itsessä ja ympärillä tapahtuu.

Tietoisuustaitojen harjoittelu kannattaa

Tietoisen läsnäolon harjoitus on aivojumppaa, keskittymistä juuri tähän hetkeen ilman että häiriötekijät vaikuttavat keskittymiseen. Tietoisuustaitojen harjoittelusta seuraa paljon hyvää: stressi vähenee, luovuus lisääntyy ja kipuja opitaan hallitsemaan paremmin.

Elämä ei aina suju suunnitelmiemme ja toiveidemme mukaan, ja jokaista kohtaa joskus suurempikin suru. Mutta ahdistumisen ja stressaantumisen määrää voi oppia säätelemään. Jos asiat eivät suju, voi omalla lempeällä suhtautumisellaan vaikuttaa siihen, kuinka suuri on kärsimyksen määrä. Tietoiseen läsnäoloon kuuluu se, että asiat ja tunteet hyväksytään sellaisina kuin ne eteen tulevat, ilman että niitä ryhdytään luokittelemaan hyviksi tai pahoiksi.

Vaikka tietoisuustaitojen perusajatuksia on otettu buddhalaisuudesta, eivät ne kuitenkaan sisällä uskonnollisia aineksia.

Tietoisuustaitoja kannattaa opettaa myös lapsille.

Harjoittelun avulla lapset oppivat rauhoittumaan, heidän empatiakykynsä lisääntyy ja ristiriidat vähenevät. He myös oppivat toimimaan harkitsevammin sen sijaan, että tunteet ottavat vallan.

Parisuhteessa tietoisuustaidot ovat pitkän suhteen keskeinen edellytys. Luvassa on pitkä ja tasapainoinen suhde, kun on oikeasti läsnä jokaisessa vuorovaikutustilanteessa hyväksyen toisen tunteet sellaisina kuin ne kulloinkin tulevat.

Harjoituksia

Ankkurointi (erityisesti jos olet stressaantunut, ahdistunut tai jännittynyt)

Istuudu selkänojalliselle tuolille. Tunne jalkojesi ja kehosi kontakti lattiaa ja tuolia vasten. Kuuntele hengitystäsi. Tunnista tunteesi sekä ajatuksesi. Hyväksy ne sellaisina kuin ne ovat ja anna niiden sitten mennä.

Rusinaharjoitus

Ota yksi rusina. Katsele sen väriä, pintaa ja muotoa. Tunne rusina sormiesi välissä. Haista rusinaa. Laita rusina kielellesi ja aisti sen tuntu suussa. Tunne sen pinta ja maku. Pureskele hitaasti ja aisti syöminen alusta loppuun. Keskity vain ja ainoastaan rusinan syömiseen.

Aisti äänet ympärilläsi

Sulje silmät ja kuuntele ääniä ympärilläsi. Havaitse myös hiljaisuus äänten välillä.

Tietoinen kävely

Tunne, kuinka jalkapohjasi koskettavat maata. Keskity jalkaterien nousuun ja niiden kosketukseen maahan.

Kirjallisuutta:

Mindfulness – tietoisen läsnäolon perusteet, Jon Kabat-Zinn, Viisas elämä 2017

Kehon ja mielen viisaus. Tietoisen läsnäolon parantava voima, Basam Books 2008

Williams Mark, Penman Danny: Tietoinen läsnäolo, löydä rauha kiireen keskellä, Basam Books 2009

Kuva: Pixabay

[mc4wp_form id="278"]